Kuuntelin Eddo-Lodgen kirjan mustikoita poimiessa, joka on otollista aikaa kirjoille sinänsä, että siinä meditatiivisessa tilassa kirjat uppoaa paremmKuuntelin Eddo-Lodgen kirjan mustikoita poimiessa, joka on otollista aikaa kirjoille sinänsä, että siinä meditatiivisessa tilassa kirjat uppoaa paremmin mieleen, jos ovat ensinnäkään upotakseen.
Eddo-Lodgen kirja kertoo lähinnä Britannian rakenteellisesta rasismista. On ollut jännää huomata, kuinka jo kirjan nimi saa jengin takajaloilleen: onko tuo sitä kunnioittavaa suhtautumista? Ja juuri tätä Eddo-Lodge selventää kirjan joka luvussa. Rasististen asenteiden tiedostaminen, menneisyyden huomioiminen ja omien ennakkoluulojen tajuaminen ei tunnu mukavalta, mutta tarpeellista se on silti. Kirja sai miettimään omia ennakkoluuloja ja niiden syitä.
Oma ansionsa on feminismiluku, jossa "valkoisen feminismin" ennakkoluuloisuus ja ekskluuvisuus tuodaan esiin ja perustellaan vakuuttavaksi, miksi luokka ja rotu ovat feminismissä yhtä tärkeitä kuin sukupuoli. Hyvesignalointi saa myös osansa. ...more
Odotin Harmangelta vimmaista pamflettia miesvihasta, mikä kirja toki onkin, mutta hämmästyin siitä, kuinka perustelemattomalta viha tuntui yhtään väheOdotin Harmangelta vimmaista pamflettia miesvihasta, mikä kirja toki onkin, mutta hämmästyin siitä, kuinka perustelemattomalta viha tuntui yhtään väheksymättä patriarkaatin vaikutusta, raiskauskulttuuria tai mitään rakenteellisen epätasa-arvon puolia. Olisin kaivannut syvempää pureutumista naisten sortamiseen ja rodun ja luokan ottamista analyysiin mukaan. Harmangen suppea teos jäi mieleen elämään huomion hakuna, mikä on sinänsä sääli. ...more
Musta tää oli ihanan tiivis keskustelunavaus ja voisin kuvitella tän sopivan erinomaisesti teineille ja nuorille aikuisille (pojille, tytöille ja kaikMusta tää oli ihanan tiivis keskustelunavaus ja voisin kuvitella tän sopivan erinomaisesti teineille ja nuorille aikuisille (pojille, tytöille ja kaikille muille). Bolan teksti on henkilökohtaista, mutta informatiivista ja selkeää....more
Tämäpä oli ilahduttavan säpäkkä! Riot grrrl sopi Vivin taustalle hyvin, mullakin soi taustamusana kirjan ohella Rebel Girl ja vaikka kirjassa oli peruTämäpä oli ilahduttavan säpäkkä! Riot grrrl sopi Vivin taustalle hyvin, mullakin soi taustamusana kirjan ohella Rebel Girl ja vaikka kirjassa oli perusvastoinkäymisiä ja romantiikkaa, ei kirja pistänyt ärsyttämään ollenkaan....more
Olin nähnyt Liv Strömquistin intoilevan Romanovasta ja pitihän tämä katsastaa tässä sarjassamme autofiktiivistä, mielenterveysongelmia ja arjen hankalOlin nähnyt Liv Strömquistin intoilevan Romanovasta ja pitihän tämä katsastaa tässä sarjassamme autofiktiivistä, mielenterveysongelmia ja arjen hankaluutta käsitteleviä sarjakuvia. Paniikkiprinsessa olikin hauska, tarkkanäköinen, piikikäs ja ihanan tunnistettavalla, mutta silti omaperäisellä ja kevyellä viivalla piirretty.
Kirjan kertojan Moan väsymys, paniikkikohtaukset ja turhauttava terapiaistunto ei saa albumia synkistymään, koska Moan oma itseensä kohdistuva huumori, kaveripiirin samaan aikaan kannustavat ja vittuilevat kommentit ja arjen absurdius keventää kokonaisuutta. Aika ihana!...more
At the same time airy and tight. Evaristo has so much empathy for her characters, even though they are somewhat different. Twelve British women (one tAt the same time airy and tight. Evaristo has so much empathy for her characters, even though they are somewhat different. Twelve British women (one trans, one I'm not sure...) that are all black and British. I would've liked to know more about some of them but in the end, the book seemed so graceful at the end, that it lacked almost nothing....more
Erikoinen kokemus. Aloin kuunnella tätä, koska huomasin sen jatkuvasti somessani, asiakkaiden käsissä ja tykkään Edith Södergranista. No, kuunnellessaErikoinen kokemus. Aloin kuunnella tätä, koska huomasin sen jatkuvasti somessani, asiakkaiden käsissä ja tykkään Edith Södergranista. No, kuunnellessa huokailin ihastuksesta, ragesin whatsappissa että "tätäkö se on se nykyajan feminismi saatana" ja yritin päästää irti kirjallisuustieteilijän tarpeesta lokeroida teksti tiettyihin lajeihin.
Alun kuvaus humanistisesta tiedekunnassa, päärakennuksen seminaarihuoneesta, professorista (josta arvaan, kuka on kuvauksen esikuva) ja siitä, ettei kukaan sano edes päivää ja sitten puhuu siitä omasta henkilökohtaisesta tutkimusaiheestaan ihan kuin se olisi parempi kuin minun henkilökohtainen tutkimusaiheeni, onnistui kuvaamaan pakahduttavan hienosti yliopiston arkea.
Juttelin kirjan feminismistä jonkin verran ja tajusin ehkä aavistuksen, mikä itseä nykyajan intersektionaalisessa, neljännen aallon feminismissä tuppaa ottamaan päähän, vaikka feministiksi itseni luokittelen. Vähäpesolan kuvaus entisestä poikaystävästään, penetraatioseksin heteronormatiivisuudesta ja siitä, että muka feminismi olisi ainoa aate, jolla ei olisi radikaalia, väkivaltaista siipeä, pakotti kuuntelemaan monta kertaa, miettimään mikä ärsyttää ja onko epäfeminististä ärsyyntyä.
"Kun yhdyntä ei kiinnosta, se tuntuu lähinnä lyömiseltä ja runnomiseslta, joka keskeytyy välillä, kun kehot sysätään toiseen asentoon. [...] Sillä kerralla olin antanut poikaystävälleni luvan hyödyntää minua seksiin. Hänellä oli siihen lupa. [...] Mietin kuitenkin, kuvitteliko poikaystävä todella, että minäkin halusin seksiä, vaikka olin koko illan ollut ehdottoman haluton."
Sitten kyllä, pohditaan ihan hyvin sitä, kuinka usein heteroseksissä aktiivisemman miehen voi olla vaikea tietää, nauttiiko nainen tilanteesta, tai ehkä välittääkään siitä. Mutta ihmettelen jälleen kerran, miten voi kommunikaatio ihmisten suhteissa olla tätä luokkaa? Miksi suhde antaisi hyödyntää toista, kun toinen ei halua jollei asiasta ole mitenkään sovittu? Miksei miehen näkökulmaa asiaan (ehkä se oli huonoa seksiä myös miehen mielestä?) oteta huomioon lainkaan? Siksikö, että niiden näkökulma on otettu huomioon jo niin kauan vai mitä mä en tajua? Ilmaisia neuvoja: älä suostu seksiin jos/kun et halua; lähde suhteesta, jossa koet feminististä raivoa passiivista poikaystääväsi kohtaan; keskustele seurustelukumppanisi kanssa seksistä; jos seksi tuntuu lyömiseltä ja runnomiselta, sano ääneen "lopeta".
Ärtymykseni on puuttumista toisten suhteisiin ja suhdekäsityksiin, jotka ei minulle kuulu. Mutta parisuhteista en suostu tekemään feminististä ongelmaa niin kauan kuin niitä hyvin pitkälti kansoittaa naiset (ja miehet), jotka voi tehdä valintoja ja kehittää itsekunnioitustaan ja hakea hyväksyntää (myöskin apua) muualta.
Väsäpesola kirjoittaa kevyesti, mutta samalla ihailtavalla painolla. Hänen takakannessa mainittu "ikiaikainen viisautensa" on 24-vuotiaan viisautta, jota en väheksy vaikka sen kirjoitinkin, mutta väitän että se on juuri sitä, yhden ikäkauden, vielä kehittyvää viisautta, joka on arvokasta nyt, mutta ei ainakaan vielä ikiaikaista. Södergrania hän käsittelee myös hyvin....more
Well, this was sort of easy to read after watching the series. I liked the way it sort of implied the circumstances, the violence and slavery without Well, this was sort of easy to read after watching the series. I liked the way it sort of implied the circumstances, the violence and slavery without showing everything. That's the beauty of books, I suppose, it gives room for people's imagination. In the book, it was interesting to see Offreds feelings toward Commander Waterford develop and how much emphasis was on the romance between her and Nick.
Harmittavaa kyllä, kirja oli paikoin hyvinkin puuduttava ja pintapuolinen. En usko, että kukaan, kenelle kirja olisi sinänsä hyödyllinen (niille, joidHarmittavaa kyllä, kirja oli paikoin hyvinkin puuduttava ja pintapuolinen. En usko, että kukaan, kenelle kirja olisi sinänsä hyödyllinen (niille, joiden mielestä muka nainen ei voi olla seksisti tai feministi käyttää huulipunaa...) paneutuu tähän, koska keskustelun muodossa toteutettu teksti ei onnistu luomaan luottamusta varsinkin kun välillä Abdulkarim ja Talvitie yltyvät kehumaan toisiaan.
Joitain mielenkiintoisia pohdintoja kirjassa on, mutta ne ei riitä nostamaan kirjaa mitenkään erityiseksi kokemukseksi. ...more
Beautifully written but sometimes a bit hard to follow somehow. Edna is an interesting character, never meant to be a mother or a wife. There were somBeautifully written but sometimes a bit hard to follow somehow. Edna is an interesting character, never meant to be a mother or a wife. There were some scenes where her feelings were clear to everybody but her that were my favourite before she came to the realisation that she will never be owned by anyone again. ...more
Olipahan hankala alku kirjalla, tankkasin tätä parin sivun pätkissä tauoilla, illalla ja bussissa enkä silti tuntunut etenevän. Mutta kun naisten elämOlipahan hankala alku kirjalla, tankkasin tätä parin sivun pätkissä tauoilla, illalla ja bussissa enkä silti tuntunut etenevän. Mutta kun naisten elämään pääsi hieman syvemmälle, ehkä eniten ranskalaisen Ninan kohdalla, tunsin suuremman imaisun antautua Lindstedtin kerronnalle. Kirjassa kerrontatyylit, jopa kielenkäyttö vaihtelevat, romaaniin on ynnätty lehtileikkeitä, nettiuutisia, esitelmiä, satu, mitä vielä. Kirja kuvaa naistensa elämät kunkin hämmentävän täydesti, lopussa ihan kuin tuntisi heistä jokaisen ja kun romaanin toisessa osassa vihdoin selviää, mitä naisille kävi, huomaa eläytyvänsä kohtaloihin ihan eri tavalla.
Suurimman osan kerronnasta vievät Shlomith ja Polina. Shlomithin tarinat herättävätkin eniten ajatuksia ja tekevät romaanista tyylikkäästi feministisen teoksen. ...more
Edeltäjänsä (Taksi Kurdistaniin) tavoin toteutettu matkakertomus Kaukasiasta. Sarjakuvien väliin on ripoteltu mustavalkoisia valokuvia tilanteista, joEdeltäjänsä (Taksi Kurdistaniin) tavoin toteutettu matkakertomus Kaukasiasta. Sarjakuvien väliin on ripoteltu mustavalkoisia valokuvia tilanteista, joita Sutinen kuvaa myös piirroksissaan. Pidin kerrontatavasta ja näkökulmasta, naisen aseman pohdintaa ja omia tuntoja matkalla olisin lukenut mielelläni enemmänkin....more
Solnit writes poignantly about misogyny, violence, rape, undermining, hatred on internet, all those dark things that plague the present day. Each essaSolnit writes poignantly about misogyny, violence, rape, undermining, hatred on internet, all those dark things that plague the present day. Each essay starts with an art piece. Very good indeed....more
Lean In is a book desperately needed and it was strange realizing it. Living in Finland, where equality between men and women, if not nearly perfect, Lean In is a book desperately needed and it was strange realizing it. Living in Finland, where equality between men and women, if not nearly perfect, is at least much better than that of United States of Americas. How can it be that so many highly educated women still quit working when they have children? Why is the sole breadwinner still usually the man in the relationship? How come people still have relationships that are not equal?
Stories Sandberg stories are pretty universal, even if you're not married with children or even if you haven't graduated from business school. Women have to find self-confidence, ambition, courage to defend their beliefs and abilities.
Tykkään Silfverbergin kirjoitustyylistä tosi paljon. Äitiys ja lisääntymisen problematiikka tulivat tekstien kautta lähelle, vaikkei omakohtaista kokeTykkään Silfverbergin kirjoitustyylistä tosi paljon. Äitiys ja lisääntymisen problematiikka tulivat tekstien kautta lähelle, vaikkei omakohtaista kokemusta olekaan. Synnytyksen kuvaus, sen kaiken kattava kauhu, eläimellisyys ja lopulta euforia oli jotain aivan huikeaa. ...more
Loading...
