Lauren Conrad is totally unknown to me, I haven't watched the Hills and her style hasn't been that different from others that I would've paid attentioLauren Conrad is totally unknown to me, I haven't watched the Hills and her style hasn't been that different from others that I would've paid attention to her in the few fashion magazines I read. I picked the book up from the library because it has been a great seller at work and I wanted to know what all the fuss was about.
I can imagine the book being a great fashion guide for a teenager or someone a bit lost in their personal style. The key basics are something told over and over in other guides and magazines. Some of the small tips were good like the rubber soles or packing tips but overall, there wasn't much useful stuff for me.
She looks great in the pictures but it bothered me for some reason that her hair, makeup and black nails were the same in every picture. Surely they've photographed everything the same day but a little variation could've made a difference. Now it seemed a little "hasty"....more
I didn't care for the art at all even though the story was ambitious. It kept me intrigued but I didn't have any sympathy for the characters.I didn't care for the art at all even though the story was ambitious. It kept me intrigued but I didn't have any sympathy for the characters....more
I got confused a few times about characters but I liked the development of Tony's personal life. I still adore the coloring and drawing style and I wiI got confused a few times about characters but I liked the development of Tony's personal life. I still adore the coloring and drawing style and I will read on but the series has been a little disappointment story wise after the first volume....more
Viehättävä "muistelmateos", jossa välillä tosin häiritsi yhtäläisyydet Oton ja Anderssonin välillä, mutta väliäpä tuolla. Tykkäsin yhteiskunnallisestaViehättävä "muistelmateos", jossa välillä tosin häiritsi yhtäläisyydet Oton ja Anderssonin välillä, mutta väliäpä tuolla. Tykkäsin yhteiskunnallisesta pohdinnasta, kuin myös rehellisestä tilinteosta omista ihmissuhteista, peliriippuvuudesta ja niin edelleen. Anderssonin kirjoitustyyli on älykäs, sivistynyt ja helppolukuinen, hauskakin usein....more
I too have a soft spot for any addict-related literature and so Clegg's memoir has been on my to read -list for ages. It did disappoint me a little. HI too have a soft spot for any addict-related literature and so Clegg's memoir has been on my to read -list for ages. It did disappoint me a little. His downward spiral is all the time somehow "tainted" by the fact that from the get-go, he is so privileged. I mean, it doesn't make his addiction any less serious or his memoir any less important. But he didn't seem to have any contact to the lowlifes and criminals who are forced to steal, sell themselves etc. There weren't even any thoughts on the fact that until his bank account ran dry, he was able to move from one boutique hotel to another, order countless bottles of vodka from the room service and so on.
The reasons to his addiction were portrayed nicely I think, to me it's believable that he doesn't remember every detail about his childhood and the problems he had and it didn't bother me. The most important thing was the very very low self-esteem he got from all of it.
The ending with the drugs, booze, pills and paranoia was great. That showed, at least I think, the true nature of selfdestruction....more
Odotin, että Haahtin kirja olisi ollut jollain lailla hauskempi, ehkä myös realistisempi. Toisaalta pidin kirjan talouskupruilusta ja keinottelusta, tOdotin, että Haahtin kirja olisi ollut jollain lailla hauskempi, ehkä myös realistisempi. Toisaalta pidin kirjan talouskupruilusta ja keinottelusta, toisaalta osa meni humanistilta yli hilseen. Loppu yllätti iloisesti, olkoonkin, että kelle tuollaista tapahtuu?!
Kirjoitustyyli oli koukuttava ja muutenkin miellyttävä lukea. Kuusikymppisten sielunelämä oli jollain lailla saatu kuulostamaan hyvinkin mielenkiintoiselta ja alkupuolella realistiselta naiseus- ja ulkonäköpohdintoineen....more
An interesting story about advancing Alzheimer's disease. It might be that graphic story and pictures depict the thoughts of the ill person better thaAn interesting story about advancing Alzheimer's disease. It might be that graphic story and pictures depict the thoughts of the ill person better than just words. Roca uses pretty simple but pretty drawings that very cleverly show the reader the memories lost. ...more
Surullinen ja tärkeä kertomus laittomista siirtolaisista Afrikasta Eurooppaan. Tietäväisen teksti kuten kuvatkin tuntuivat asiantuntevilta, mikä laajaSurullinen ja tärkeä kertomus laittomista siirtolaisista Afrikasta Eurooppaan. Tietäväisen teksti kuten kuvatkin tuntuivat asiantuntevilta, mikä laajasta taustatutkimuksesta päätellen pitääkin paikkansa.
Piirrostyyli on omaan makuuni liiankin tummaa ja kuitenkin yksityiskohtaista, mikä vaivasi myös Tietäväisen edellisessä teoksessa. Joistakin ruuduista oli välillä vaikea saada selvää. Tarina kuitenkin pelastaa paljon; se rullaa eteenpäin sujuvasti ja vääjäämättä. Henkilöihin ehtii muodostaa tunnesiteitäkin. Kuka tämän jälkeen ostaa eteläeurooppalaisia vihanneksia ja hedelmiä?!...more
Selkeästi ja suhteellisen havainnollisesti esitettyä tietoa hormoneista, aineenvaihdunnasta ja ravinnon merkityksestä painonhallintaan. Kirjassa ärsytSelkeästi ja suhteellisen havainnollisesti esitettyä tietoa hormoneista, aineenvaihdunnasta ja ravinnon merkityksestä painonhallintaan. Kirjassa ärsytti lihansyöntiä ihannoiva asenne, joka ei tarjonnut vaihtoehtoa - "Grillaa itsellesi pihvi aamupalaksi ja unohda jäniksenruokadieetit.". En myöskään välittänyt liiemmin runsaasta lisäravinnepuheesta, on jotenkin masentavaa lukea, että ilman erilaisia purkkilisäyksiä ruokavaliostaan ei voi saada ns. "täydellistä". Kirja pohjautui selkästi BioSignature -menetelmään, jonka käsittely muistutti toisinaan mainosta. Olisi ollut antoisampaa lukea "luonnollisemmasta" hyvinvoinnista....more
Olipa samaan aikaan ihmeellisen rumaa ja kaunista, sekä kieli että maisemat, tapahtumat ja ajatukset. Tarina kulki eteenpäin samalla tavalla kuin tariOlipa samaan aikaan ihmeellisen rumaa ja kaunista, sekä kieli että maisemat, tapahtumat ja ajatukset. Tarina kulki eteenpäin samalla tavalla kuin tarinan juna, tasaisesti ja toteavasti vaan ei kuitenkaan ennalta-arvattavasti. Tytön tarinaa oli miellyttävää arvuutella pienistä muistonrippeistä, miehen tarinaa kuunteli kerrottuna mielellään rivosta kielestä huolimatta. Uskoisin, että Neuvostoliiton ja pitkän, epävarman junamatkan henki välittyi loistokkaasti....more
Runoja on aina vähän vaikea arvioida, muuta kuin kielen ja tunnelman avulla. Ne olivat pääasiassa molemmat hyviä, hauskojakin, mutta kaikkeen en päässRunoja on aina vähän vaikea arvioida, muuta kuin kielen ja tunnelman avulla. Ne olivat pääasiassa molemmat hyviä, hauskojakin, mutta kaikkeen en päässyt millään sisälle. Kaunista kieltä Lehto kyllä käyttää ja onnistuu hymyilyttämään ja välillä myös surettamaan. "Ethän kerro miten paljon minussa on pimeyttä."....more
4,5 tähteä kuitenkin. Tykkäsin tosi paljon aiheesta ja teemoista. Läheisen äkillisestä kuolemasta aiheutunut suru, suremista aiheutuneet masennus, its4,5 tähteä kuitenkin. Tykkäsin tosi paljon aiheesta ja teemoista. Läheisen äkillisestä kuolemasta aiheutunut suru, suremista aiheutuneet masennus, itsetuho, elämänmuutokset ja vieraantuminen tuntuivat aidoilta ja oikein kuvatuilta. Dialogi oli tosiaan vaivatonta, niin helpon ja puheen kuuloista, että välillä sitä luki ääneen.
Henkilöt olivat alussa osaksi jopa vastenmielisiä ja turhan karrikoituja, Toma kaikessa ylimielisyydessään ja Henkku uhrautuvaisuudessaan. Loppua kohden, etenkin keskivaiheen hurjassa ryöpytyksessä näihinkin hahmoihin tuli sen verran syvyyttä, inhimillisyyttä ja tunnetta, että heistä alkoi pitää. Samu armeijoineen jäi etäisemmäksi, vaikkakin kiinnostavaksi.
Romaani oli pitkähkö, toisinaan turhankin yksityiskohtainen, mutta toisaalta nautittava, hitaasti annosteltava ja taidokkaasti kirjoitettu. Palan halusta löytää Konstigin esikoiskirjan!...more
Kirja oli tosi pitkään pelkkää sekoilua ja lakonisia, lyhyitä lauseita ilman kauneutta tai ns. sulosäveliä. Tiilikan tyyli on aika samankaltaista kuinKirja oli tosi pitkään pelkkää sekoilua ja lakonisia, lyhyitä lauseita ilman kauneutta tai ns. sulosäveliä. Tiilikan tyyli on aika samankaltaista kuin esikoisessaan, johon se sopi paremmin kuin tähän maanisdepressiivisyydestä kertovaan tarinaan. Ei kirjan luku ajanhukkaa ollut, mutta en usko, että jää mieleenkään. ...more
Melankolisia, jollain lailla rauhallisia tarinoita ihmisistä, jotka kaikki ovat suurten muutosten edessä tai kokeneet menetyksiä. Takakannen tekstin mMelankolisia, jollain lailla rauhallisia tarinoita ihmisistä, jotka kaikki ovat suurten muutosten edessä tai kokeneet menetyksiä. Takakannen tekstin mukaan henkilöillä "toisella on enemmän valtaa kuin toisella". Tätä viitekehystä vasten jotkut tekstit saavat enemmän sisältöä. Tykkäsin erityisesti tarinoista Balfron Tower, Sininen auto ja Liima. Olisin asetellut novellit vähän eri järjestykseen; nyt kirja lähti turhan takerrellen liikkeelle....more
Watchmen was such an achievement in it's own art form, graphic novel, that I can't help but give 5 stars. The complex profiles of superheros, their paWatchmen was such an achievement in it's own art form, graphic novel, that I can't help but give 5 stars. The complex profiles of superheros, their pasts, choices and battles were described in a very believable and interesting manner. The texts in between chapters were almost my favorites, explaining so much in so little....more
The writing was somewhat skillful, the details well examined and graphic but the story was only so so. I didn't feel anything for any of the characterThe writing was somewhat skillful, the details well examined and graphic but the story was only so so. I didn't feel anything for any of the characters, there were no real motives to their behavior and it just got a bit dull....more
Tapa minut, äiti! on yhden äidin itse kirjoittama hyvin yksityiskohtainen muistelmateos tyttärensä teini-iän anoreksiakierteestä. Oli mielenkiintoistaTapa minut, äiti! on yhden äidin itse kirjoittama hyvin yksityiskohtainen muistelmateos tyttärensä teini-iän anoreksiakierteestä. Oli mielenkiintoista seurata taistelua oikeasta hoitomuodosta sekä Katarinan oloa ja elämää pitkän aikaa hyvin pitäneen päätöksensä kanssa, ettei enää koskaan syö palaakaan. Mutta kirjasta huomaa selvästi, että äiti ei ole ammattikirjoittaja ja yksityiskohtien hengästyttävä määrä alkaa nopeasti puuduttaa.
Varmasti kuitenkin tärkeä kirja asian kanssa kamppaileville ja niille, jotka sitä haluavat ymmärtää....more
I'm not sure what to think. Before this, I've enjoyed all of Loe's books immersely but this fell flat. There were some funny moments in the beginning I'm not sure what to think. Before this, I've enjoyed all of Loe's books immersely but this fell flat. There were some funny moments in the beginning but then the story turned out to be a strange spiralling into some kind of mental breakdown. I liked the idea of constructing the book with almost nothing but dialogue but none of the characters were likable. ...more
Mielenkiintoinen pamfletti 'mukavuusfeminismistä' ja naisen seksuaalisuuden ongelmista nyky-yhteiskunnassa. Kontula kirjoittaa prostituoiduista, kauneMielenkiintoinen pamfletti 'mukavuusfeminismistä' ja naisen seksuaalisuuden ongelmista nyky-yhteiskunnassa. Kontula kirjoittaa prostituoiduista, kauneusrutiineista, lasten seksuaalisuudesta, rakkaudesta ja alistumisesta. Tekstit herättivät parhaimmillaan ajattelemaan asioita eri tavalla, kyseenalaistamaan ja pohtimaan omaa suhtautumista asioihin. Tärkeänä koen erityisesti pohdinnan siitä, onko toisten naisten raiskaaminen enemmän väärin kuin toisten, sekä sen, voiko nainen kutsua itseään feministiksi jos rakastaa meikkaamista ja korkokenkiä tai haluaa alistua miehelle makuuhuoneessa....more
Loading...
